Halusin viedä töihin jotain hyvää, mutta ongelmat liivatelehtien kanssa vesittivät suunnitelmani. Luulen, että käytin vanhaksi menneitä liivatelehtiä, jotka eivät kunnolla liuenneet kuumaan veteen, joten täyte ei tahtonut onnistua. Kakku kyllä valmistui, mutta en kehdannut viedä sitä enää muiden syötäväksi. Meillä tämä tuli kyllä syötyä ja hyvää olikin! Mango-sitruunakuorrute jäi harmittavan ohueksi ja on siksi niin epätasaisen näköinen.
Kun pipo on liian lämmin mutta ilmankaan ei oikein voi juosta niin kudoin tällaisen pannan. Löysin vanhan pyöröpuikon, joka oli hieman liian suuri ja pitkä, mutta kyllä tämä asiansa ajaa.
Ensimmäisinä flunssapäivinä en jaksanut virkata, mutta kun kuume laski niin otin tämän jo aikaisemmin aloittamani liinan takaisin työn alle. Malli on aika erilainen kuin mikään aiemmin tekemäni.
Vuosi on tullut täyteen ja tähän vuoteen on virkkailujen ja blogisurffailun lisäksi mahtunut monta matkaa, uusia ystäviä, ihania kokemuksia, paljon töitä ja paljon rakkautta. Tämä on ensimmäinen blogini, enkä ehkä aloittaessani ajatellut jaksavani näin pitkään monistakin eri syistä. Olen kuitenkin iloinen, että olen jaksanut kirjoittaa päivityksiä, ja saanut samalla valokuvien muodossa muistiin esimerkiksi lahjaksi antamiani liinoja ja tietysti ruokareseptejä.
Virkkausinto on pysynyt samana kuin mitä se oli aikaisemminkin; ailahtelevana. Kun saan kivan työn alulle, en malta päästää sitä käsistäni ennen kuin se on valmis. Keskeneräisiäkin töitä on kyllä laatikoissa odottamassa uutta inspiraatiota, mutta ei onneksi liikaa. :) Tänään valmistui tämä liina, jonka nimesin värien vuoksi "aurinkoiseksi".
Unelmoin edelleen kutomisen aloittamisesta, mutta jostain syystä en ole saanut siitä otetta. Nämäkin langat odottavat vielä inspiraatiota...
Haluan kiittää kaikkia vierailijoita ja erityisesti kaikkia jotka ovat jaksaneet jättää kommentin! Jokainen blogin pitäjä tietää varmasti kuinka hyvän mielen tuttujen ja tuntemattomien kommenteista saa. :) Lupaan itsekin jatkaa kommentointia vielä aktiivisemmin kuin nyt.
Nyt jatkan flunssan parantelemista ja otan ehkä vielä jonkun liinan tässä työn alle. :)
Myönnän, että itsekurissani on hieman parannettavan varaa..
Eilen illalla ponnistin tietokoneelta ja ilmoitin miehelle, että minulla tekee mieli jotain hyvää. Tutkin kaikki kaapit, mutta MITÄÄN hyvää ei löytynyt. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin leipominen. Ettei homma olisi ihan riistäytynyt käsistä, päätin tehdä puolikkaan taikinan.
Taikinasta tuli kymmenisen pientä (siis todella vain sopivan suupalan kokoista) muffinssia. Jääkaapista sitten kaivettiin siihen jotain päälle, ja nämä saivat päälleen lemon curdia, kermavaahtoa ja nonparelleja. NAAAAMMMMM!!!
Ps. llmoittakaa heti kun blogimaailman surkeinta valokuvaajaa haetaan, osallistun mielelläni siihen kilpailuun. Voitto on varma, muiden turha edes osallistua! :D
Meillä on usein kotona haasteena keksiä uusia perusruokia, joita olisi kiva tehdä ja jotka tietenkin myös maistuisivat hyvältä.
Idea täytettyihin uuniperunoihin tuli ulkomaanmatkalta, ja siellä kohdatulta pikaruokaketjulta. Heidän tarjoamansa ruoka ei ollut kovinkaan kummoista, mutta omalla reseptillä tuli varsinaista herkkua!
Kuva ei kerro kaikkea.. :)
Käytimme siis suurinta mahdollista rosamunda-uuniperunaa läpikypsäksi paistettuna.
Kuuma peruna leikataan auki ja muussataan.
Lisätään valkosipulivoita (reilusti!) ja pippuria.
Kanasuikaleet ja maissinjyvät paistetaan erikseen ja lisätään muussatun perunan päälle.
Avot! Herkullista ja helppoa!
Joulu tuli ja meni, ja olen ollut niin paljon reissussa, että blogi on jäänyt taka-alalle taas liian pitkäksi aikaa.
Joulu oli tänä vuonna lyhyt. Vietimme perheen parissa vain aaton, ja lähdimme maailmalle jo joulupäivänä. Auringossa ei tuntunut enää jouluiselta, mutta oli kuitenkin onneksi rentouttavaa. Oli kiva palata pakkaseen, kun hipiä oli saanut hieman terveemmän värin ja oli energiaa arjen haasteisiin.
Joulupukilta ei tullut mitään mainittavaa, mutta itse pistin pakettiin tämän pienen liinan.
Se valmistui vasta aattona, joten siksi sain siitä vain nopean kännykameralla napatun kuvan.
Olin matkalla USAssa ja sen jälkeen työkiireet veivät mukanaan, enkä päässyt päivittämään matkan kuulumisia enkä mitään muutakaan. Nyt matkasta on kulunut jo pari viikkoa, joten on turha palata yksityiskohtaisesti tapahtumiin siellä, mutta tuliaiset pitää tietysti käydä läpi.
Kiertelin Walmartia eräänä päivänä ja löysin sieltä onnekseni lankaosaston jostain perältä. Yritin pidättää naurua ja kaivoin kameraa esiin (jota minulla ei valitettavasti ollut mukana) kun löysin oikein kunnolla "Amerikassa kaikki on suurempaa"-lankakerän. Se oli valehtelematta 4 kertaa suurinta Suomessa näkemääni suurempi, ja yksi kerä olisi riittänyt suurempaankin villapaitaan. :) En ostanut sellaista, mutta toin kuitenkin hieman virkkauslankaa ja muuta lankaa mukana.
Sitten vasta riemu repesikin, kun totesin saavani Konad-kynsileimajuttujutun suoraan ostettua ilman mitään postihässäköitä. Myyjä olisi halunnut myydä minulle täyden ammattilaissetin, mutta mitäpä minä sellaisella. Olin ihan tyytyväinen tähän perussettiin, ja levyjähän voi sitten ostaa lisää.
Kuvia, ohjeita/reseptejä ja kertomuksia 27-vuotiaan virkkaustöistä ja leipomuksista. Väliin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Jätäthän kommentin käynnistäsi! Kuvat ovat omia, ethän ota ilman lupaa. Kiitos.
Pictures of my craft projects and what not.. Please do not take any of the pictures but feel free to link to my blog. Leave a message! Thanks!
![]](http://vuodatus.net/images/templates/red/top-right.png)
